Ajoksen ensimmäinen asukas - Olli Anttonen

Alkuperäisen kuvan omistaa Kirsti Rusanen.
Alkuperäisen kuvan omistaa Kirsti Rusanen.

Nyt on Kemin historiallisessa museossa koettavissa Valokuvanäyttely Ajoksen historiasta. Tämän kertaisessa katsannossa Kemin historiaan käsittelemmekin juuri Ajoksen ensimmäiseksi asukkaaksi kutsutun Olli Anttosen elämää.

Olli Anttonen mainitaan lähteissä Ajoksen ensimmäiseksi asukkaaksi. Anttonen oli syntyjään kemiläinen. Anttonen oli aikoinaan ollut töissä Laitakarin sahalla ja toimi redillä työnjohtajana lastattaessa puutavaraa proomusta laivaan. Talvisin hänen työnään oli proomukaluston huolto ja korjaus seuraavaa kesää varten. Kemiyhtiöllä oli laivatelakka Syväletossa. Perhekin ilmeisesti asui tuolloin Syväletossa. Sinne vedettiin yhtiön höyrylaivat ja proomut talviteloille ja korjattavaksi. Asuinpaikkana se ei kuitenkaan ollut perheellistä Anttosta miellyttänyt ja Anttonen vuokrasikin vuoden 1915 jälkeen mökinpalstan Veitsiluodon saaresta.

Perhe, Olli Anttonen, puoliso Maria o.s. Styrman ja lapset Lyyli (Kakkinen, s. 1906) ja Ina (Laukkanen, s. 1911), muuttivat pian Ollin rakentamaan kilpukkamökkiin. Rehevä saari oli lapsillekin mieluisampi paikka kuin kivikkoinen Syväletto. Kilpukkamökki oli monen työläisen kotina sahojen liepeillä. Sahausjätteenä syntyvistä laudanpätkistä eli kilpukoista kasattuja koteja oli niin Karihaarassa kuin Sysimölläkin. Oma koti ja oma tontti toi mielenrauhaa ja elämän varmuutta. Rauhallistakin saaressa tuolloin oli. Veitsiluodossa ei tuolloin asunut kuin Piponin Heikki perheineen. Molemmat asuivat saaren pohjoisessa puoliskossa Lautiosaaren kylän tilan N:o 22 eli Vilmilän mailla.

Torpparilain tulleessa voimaan 1918 Anttonen oli koettanut saada lain nojalla lunastettua omakseen vuokraamaansa torpanalaa, mutta maanomistaja, joka kaikesta päätellen oli ollut supliikkimies, oli vakuutellut sen olevan turhaa. Anttonen olikin uskonut suullisia vakuutuksia. Valtion sitten hankkiessa Veitsiluotoon sahalaitosta 1920-luvun alussa, myi vuokranantaja maat valtiolle, ja uuden omistajan, Metsähallituksen puolelta Anttosen vuokrasopimusta ei enää kunnioitettu. Anttonen perheineen joutui jättämään kotinsa ja muuttamaan saaresta, vaikka naapuri, Piponin Heikki, saikin saareen jäädä. Olli Anttonen ei ollut luonteeltaan katkera, vaikka häätö kodista olikin ollut kova paikka. Anttonen rakensi perheelleen uuden kodin vuonna 1921 Ajokseen paikalle, josta oli näköyhteys entiselle kotipaikalle.

Anttosen perheen uuden kodin ympäristöön muodostui 1920-luvun kuluessa ns. Mökkiperän asutus. Vanhempiensa jälkeen Anttosen taloa asui tytär Ina ja miehensä Kalle Laukkanen perheineen.

Tervetuloa museoon tutustumaan uuteen näyttelyymme Ajos - Valon ja varjon saari.

Teksti: Timo Hietala

Kuvagalleria: 
Alkuperäisen kuvan omistaa Kirsti Rusanen.Ajos - Valon ja varjon saari