Kemin työläismuseo

Kuva: Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto
Kuva: Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto

Osoite: Marttalankatu 6 / Leinosenpolku  94200 Kemi

Avoinna sopimuksen mukaan. Tiedustelut p. +358(0)16258247

Kemin Työläismuseo on avattu yleisölle vuonna 1983. Museoituna on kaksi Ab Kemi Oy:n rakennuttamaa asuintaloa, jotka valmistuivat Marttalan työväen asuinalueen viimeisinä, vuonna 1929. Työläismuseo esittelee 1910-luvun sahatyöläisen asunnon, 1930-luvun tehdastyöläisen asunnon sekä 1930-luvun lopun ammattityömiehen asunnon.

KEMIN TYÖVÄEN ASUINALUEET

Kemin seudun saha- ja teollisuuslaitokset rakennettiin Perämeren saarille, mutta yksityiset työväen omakotialueet  syntyivät suunnittelematta tai rakennusmääräyksittä Kemin kaupungin rajojen ulkopuolelle. Vasta vuonna 1931 alueet liitettiin Kemiin.

Työläiset asuivat 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa monin eri tavoin: työnantajan työsuhdeasunnoissa, vuokralaisena, alivuokralaisena tai joskus myös omassa asunnossa. Vuokralla asuminen oli kuitenkin yleistä. Työväestön hellahuoneen ja porvariston tilavan asunnon ero oli huomattavan suuri.

Aluksi työväen itsensä rakentamat talot olivat yksihuoneisia, mutta 1910-luvulta lähtien niissä oli yksi huone, keittiö ja porstua. Pihapiirissä oli sauna ja pikkupuoli, joka oli tarkoitettu vuokralaisille. Tavallisina rakennuspuina oli sahalta ilmaiseksi saadut tasausjätepuut. Tontit olivat hyvin pieniä, vain 200-800m², silti kotieläinten pitäminen oli tavallista.

Vaihtoehtona oman kodin rakentamiselle oli parihuoneiden tai hellahuoneen vuokraaminen tai pääseminen halpavuokraisiin Kemi Oy:n tai Veitsiluoto Oy:n huoneisiin.Yhtiöiden omistamat asunnot olivat suosittuja, koska ne olivat edullisia ja usein myös paremmassa kunnossa kuin muualta vuokratut. Yhtiöt halusivat puolestaan olla ajan ihanteen mukaisesti työntekijöille "isä", joka huolehti työntekijöistään kokonaisvaltaisesti. Ensimmäinen Kemin työväen asuinalue rakennettiin 1880-luvulla Juntonkankaalle, lähelle Karihaaran sahaa. Talot olivat kasarmimallisia, samantyylisiä tehtiin myös Röyttään ja Mansikkanokalle.

Valtakunnallinen työväen asuintalojen suunnittelu aloitettiin I maailmansodan aikana. Tavoitteena oli rakentaa työväestölle korkealaatuisia, hygieenisiä ja tilavia asuntoja. Kemin alueella ensimmäisenä tätä ajatusta toteutti Kemi Oy:n Pajusaaren tehdastyöläisten asuinalue, jonka rakentaminen aloitettiin vuonna 1916. Samantapaiset alueet kuin Pajusaari nousivat myös Sysimölle, Väinölään, Veitsiluodon Aunukseen ja Petsamoon, sekä Marttalaan. Alueilla oli tavallisesti sauna, pesutupa ja pakari.

Laitakarin ja Juurakon saarille ja Rytikariin rakennettiin kasarmimallisia, 2-kerroksisia asuintaloja. Yhteistä sekä mantereella että saarilla sijanneille työväen asuinalueille oli se, että niissä vallitsi erikoinen me-henki.

Karihaaran Marttalan aluetta alettiin rakentaa vuonna 1922 Kemiyhtiön sahan työntekijöille. Alueella oli neljäkymmentä työväen asuintaloa. Asuintaloihin kuului oleellisena osana myös ulkorakennus, jonka vintillä mm. lapset ja "kortteerimiehet"asuivat kesäisin. Museoituna ollut ulkorakennus tuhotui tulipalossa keväällä vuonna 2012. Marttalan asuintalot suunnitteli arkkitehti Harald Andersin. 

Harald Andersin (7. maaliskuuta 1883 Viipuri – 10. maaliskuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Andersin opiskeli Dresdenin teknillisessä korkeakoulussa vuosina1904–1905. Arkkitehdin tutkinnon hän suoritti Suomessa Polyteknillisessä opistossa vuonna 1907. Polyteknillinen opisto muuttui yliopistotasoiseksi Teknilliseksi Korkeakouluksiseuraavana vuonna. Tutkinnon suoritettuaan hän siirtyi arkkitehdiksi Yleisten rakennusten ylihallitukseen. Vuosina 1909–1917 Andersin toimi Oulun lääninarkkitehtina ja tuolloin hän suunnitteli tärkeimmät rakennuksensa kuten Puistolan asuinkerrostalon Oulun keskustassa. Vuonna 1917 Andersin siirtyi takaisin Yleisten rakennusten ylihallituksen palvelukseen. Andersin erosi virastaan vuonna 1919. Hän toimi tämän jälkeen lähinnä teollisuuden arkkitehtina Oulussa ,Kemissä ja Jyväskylässä, kunnes siirtyi asemakaavaopin opettajaksi Teknilliseen korkeakouluun vuosiksi 1925–1936.

Kuvagalleria: 
Kuvaaja: Markku HuuskonenKuvaaja: Markku HuuskonenKuvaaja: Markku Huuskonen