Satamarata ja maantie Ajokseen

Soranlevitystyöryhmä Ajoksen radan rakennustyömaalla vuonna 1931.
Soranlevitystyöryhmä Ajoksen radan rakennustyömaalla vuonna 1931.

Rautatietä Kemin kaupungista Kraaselin kautta Ajokseen suunniteltiin pitkään. Ajatus sataman ja rautatien rakentamisesta Ajoksen Pitkäänkariin esitettiin eduskunnassa jo vuonna 1907 Iisak Heikan toimesta. Eduskunnan rautatievaliokunta ei kuitenkaan kannattanut hanketta. Kemiläislehdistö kuitenkin piti asiaa kuitenkin aktiivisesti esillä. Artikkelisarja käsitteli aihetta esimerkiksi vuonna 1909. Vuonna 1911 Kemin kaupunki esitti metsähallitukselle sataman rakentamista Ajoksen Pitkäkariin. Vuonna 1912 asia oli jälleen kaupungin valtuustossa esillä.

Kaupunki ei kuitenkaan antanut periksi. Kemin kaupunki rakensi 1920-luvulla omalla kustannuksella 900 metrin pistoraiteen rautatieasemalta Holstinniemen kautta Pajarinrantaan. Rataa ryhdyttiin rakentamaan syksyllä 1926 ja jatkettiin seuraavana keväänä. Vielä tuolloin ei valtio lämmennyt radalle. Vuonna 1930 ryhdyttiin rataa jatkamaan kohti Pitkääkaria. Tuolloin oli jo esillä myös maantien rakentaminen Ajokseen. Ratasillasta suunniteltiin sellaista, että sitä voitaisiin käyttää myös maantieliikenteeseen. Mittaukset Ajoksen satamaradan rakentamista varten aloitettiin heinäkuussa 1930. Mittaustyön suoritti maanmittausinsinööri L.A. Tenho.

Valtion rahoitus hankkeelle saatiin 1929. Mittaukset Ajoksen satamaradan rakentamista varten aloitettiin heinäkuussa 1930. Kraaselin karien kautta rakennettiin Kraaselin silta, jossa oli 65 m kiinteää osaa ja 12 metrinen kääntyvä osa, jolla mahdollistettiin Kraaselin salmen käyttäminen meriliikenteeseen. Talven ajaksi silta lukittiin kiinteään asentoon. Ratasillasta suunniteltiin sellainen, että sitä voitaisiin käyttää myös maantieliikenteeseen. Ajoksen satamarata Kraaselin kareilta Ajoksen länsipäähän valmistui vuonna 1931. Maantie Ajokseen rakennettiin kuitenkin vasta vuosina 1939 - 1944.

1950-luvun alussa vanha silta alkoi olla uusimisen tarpeessa. Rautatiehallituksella oli tarkoitukseen saatavilla vanha silta Keroputaalla, josta Kraaselinsalmen ylittävä maantiesilta voitaisiin tehdä. Erillisen maantiesillan rakentamista edesauttoi Ajoksen sataman laajentamisen aiheuttama liikenteen lisääntyminen sillalla. Samoin oli Ajoksen omakotialueen liikenne lisääntynyt, sekä kauttakulkuliikenne Kraaselin kautta Veitsiluotoon. Keväällä 1954 alkoivat muutostyöt, joissa Kraaselin silta uusittiin, levenettiin, korotettiin ja muutettiin kiinteäksi. Paikalle kuljetettiin rautateitse Keroputaan 43 metriä jänneväliltään oleva rautatiesilta. Kaupunki vastaanotti sillan syyskuussa 1955.

Teksti: Timo Hietala

#Suomi100 #Ajos #Museot #Kemi #Historia

Kuvagalleria: 
Kraaselinsalmen 65 metristä siltaa rakennetaan talvella vuonna 1930-1931.Alkuperäisen kuvan omistaa Leena Hyttinen.