AJOS - Valon ja varjon saari

Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto. Alkuperäisen kuvan omistaa Eila Leppälä.
Kemin historiallisen museon valokuva-arkisto. Alkuperäisen kuvan omistaa Eila Leppälä.
8.9.2017 - 31.12.2017

Kemin historiallinen museo

Kemin historiallinen museo on kerännyt Kivalo-opistossa kokoontuneen perinnekeruuryhmän kanssa valokuvia Kemin Ajoksesta. Kuvia saatiin keräyksen kautta 512 kpl 39:ltä eri lahjoittajalta. Kuvat tallennettiin museon valokuva-arkistoon digitaalisina kopioina. Kerätyistä kuvista ja museon arkistossa jo olevista kuvista rakentui tämä valokuvanäyttely. Näyttelyssä on esillä pienimuotoisesti myös esineitä, jotka kertovat muistoja Ajoksesta. Esineet ovat yksityisomistuksessa ja lainassa museolla näyttelyn ajan.

Näyttelyn nimi Valon ja varjon- saari kuvaa alueen asukkaiden omaleimaista ja tiivistä yhteisöllisyyttä ja talkoohenkeä, asuinaluetta ympäröivää monimuotoista luontoa ja sen antimia niin maalta kuin mereltä, Kemin Rivieraksikin kutsuttuja uimarantoja, mutta myös sota-ajan luomia synkkiä ja surullisia muistoja vankileireineen ja hautausmaineen. Myös näyttelyyn valittu väriteema punainen, valkoinen, harmaa ja musta kuvaa osaltaan asuinalueen ja asukkaiden eri tuntoja, elämän ja tapahtumien valoja, mutta myös erisävyisiä, osin synkkiäkin varjoja.

Ajos -perinneryhmä julkaisee historiikkikirjan Ajoksesta vielä tänä vuonna.

Ajos - saari Perämeren pohjukassa

Ajos on Kemin eteläpuolella sijaitseva noin kuusi kilometriä pitkä eteläpäästään viuhkamaisesti levenevä saari. Ajoksen saaren laki on noussut meren pinnan yläpuolelle jo ennen ajanlaskumme alkua. Perämeri ja Ajoksen saari on näyttänyt aivan toisenlaiselta kuin se näyttää nykyisin, koska alue on muotoutunut ja muotoutuu jatkuvasti maankohouman vuoksi. Maa kohoaa jatkuvasti, ja meri pakenee kauemmaksi mantereesta. Saaren leveys on kapeimmalla kohdallaan vain 200 metriä, eteläpäässä jopa 4 kilometriä. Pinta-alaltaan Ajos on noin 9,5 neliökilometrin eli 950 hehtaarin suuruinen.

Saaren kapeinta kohtaa, jolla on upea matala hiekkaranta, kutsutaan Puidenpuuttumaksi. Perämeren saarista Ajos on Suomen puolen saarista suurin ja muita korkeampi. Sen pyöreähkön kummun lakiosa oli noin 24 metriä nykyisen merenpinnan yläpuolella.Tämän korkeussuhteensa vuoksi Ajos oli koko koillisen Perämeren kiintopiste merenkulkijoille, kalastajille ja hylkeenpyytäjille. Kemin kaupunki ja Veitsiluoto Oy kaivoivat mäen sorakuopaksi viime sotien jälkeen.

Juha Ylimaunu on pohtinut Ajos-nimen alkuperää. Hän on lähtenyt siitä olettamuksesta, että saaressa olisi ollut joskus kaskettu niitty ja että nimi johtuisi tästä (Jatuli XXIV). Ajos esiintyy nimellä Aiuos eräässä asiakirjassa vuodelta 1560. Ajoksen luonto on monipuolista ja upeaa, löytyy suomaata, männikköä, koivumetsää ja kuusikkoa. Marjastaja voi suotuisana marjavuotena löytää mustikoita ja puolukoita, ahomansikoita, mesimarjoja ja hilloja. Ajoksen saaresta löytyy monenlaista luontotyyppiä. Rannan hiekkapankit muuttuvat pusikoiksi, kauniiksi kangasharjuiksi, kuusikoiksi, lehdoiksi ja kivirakoiksi. Saaresta löytyy myös luonnonsuojelualueet Murhaniemestä ja Puiden puuttumasta.