KIRSIKALA, RUOHOSELKÄ JA JOKKALO - Rakkaalla lapsella on monta nimeä

Kalastajat palaavan pyydyksiltä Valkiakarin kalastustukikohtaan.
Kalastajat palaavan pyydyksiltä Valkiakarin kalastustukikohtaan.
13.6.2018 - 7.10.2018

Kemin historiallinen museo

Kemijoki valjastettiin voimantuotantoon vuonna 1949. Tänä vuonna tulee siis kuluneeksi 70 vuotta siitä, kun lohi ja muut vaelluskalat pääsivät vapaasti nousemaan kutuvaellukselle jokeen. Kemijokea pidettiin patoamiseen saakka yhtenä Euroopan parhaimmista, ellei jopa parhaimpana lohijokena, jonka antimet olivat yksi tärkeimmistä vaikuttimista ihmisten asettumisesta asumaan näille seuduille.

Kemin historiallisessa museossa haluamme muistella sitä millainen elinkeino kalastus Kemin alueella oli ennen 1950-lukua. Olemme tuottaneet valokuvanäyttelyn omista kokoelmistamme kertomaan kalastuksesta ja siihen liittyvästä kulttuurista.

Näyttelyn nimi KIRSIKALA, RUOHOSELKÄ JA JOKKALO kertoo siitä, että rakkaalla lapsella oli monta nimeä. Pyyntiaikana oli kiellettyä käyttää lohesta oikeaa nimeä, koska sen pelättiin vaikuttavan saalisonneen. Esimerkiksi loheen viitattiin usein vain sanalla KALA. Näyttelyn nimessä olevat nimitykset juontuvat siitä, että lohella oli eri kutsumanimet riippuen pyyntiajankohdasta. Eri aikoina jokeen nousseet kalat ajateltiin olevan ominaisuuksiltaan erilaisia.

Kirsikala nousi Kemijoen kuohuihin jo tulvaveden aikaan maan ollessa vielä jäässä, kirressä. Tavallisesti tämä aika sijoittui kesäkuun alkupuoliskolle. Ruohoseläksi kutsuttiin niin sanottua kesäkalaa, joka oli joen tärkein pyyntikala. Ruohoselkä nousi jokeen kesäkuun puolivälin tietämiltä heinäkuun 20. päivään asti. Kesäkalan nousu jokeen aloitti Kemijoella suurpyynnin. Kesäkala oli kooltaan kirsikalaa suurempi ja muodoltaan lihavampi ja sen lihan väritys oli punaisempi. Viimeisenä jokeen vaelsi myyttinen JOKKALO. Se oli kaloista suurin ja arvokkain. Vanhat kalastajat pitivät sitä omana erikoislajinaan ja se suoritti kudun vasta aivan myöhään syksyllä.

Kemijoen kalasaaliilla oli suuri merkitys Kemijoen varren ja Kemijoen suun asukkaille. Vaikka saalismäärät vaihtelivat vuodenaikojen ja pyyntivuosien välillä runsaastikin, niin elinkeinona kalastuksen merkitys alueen ihmisille oli pitkään elintärkeä ja se liitti alueen osaksi maailmankauppaa. 1800-luvun jälkipuoliskolla alkanut tukinuitto siirsi kalastuksen painopistettä jokivarsilta merikalastukseen. Näyttelyn teemoissa käsitellään kalastusta sekä joella että merellä.

KIRSIKALA, RUOHOSELKÄ JA JOKKALO valokuvanäyttely Kemin historiallisessa museossa 13.6.-7.10.2018. Museo on avoinna tiistaista perjantaihin 11-19 sekä lauantaina ja sunnuntaina 10-15. Museo sijaitsee Kemin kulttuurikeskuksessa Marina Takalon katu 3. Museoon on vapaa pääsy.