Sininen ja valkoinen - yhdessä, Suomi 100 vuotta

Uusittu perusnäyttely
Uusittu perusnäyttely
3.2.2017 - 28.1.2018

Aineen taidemuseo

Sininen ja valkoinen – yhdessä

Suomi 100 vuotta, teoksia omista kokoelmista

3.2.2017 – 28.1.2018

 

Sininen ja valkoinen – yhdessä

Aineen taidemuseon Suomi 100 vuotta -näyttely jakautuu neljään osioon: Sininen ja valkoinen, Koivu ja karhu, Juhannustanssit sekä Maan korvessa. Pääosa teoksista on tehty Suomen itsenäisyyden aikana.

Osia Aineen taidemuseon näyttelysaleista on maalattu Suomen lipun sinisellä ja Aineen salia hallitsee myös sininen väri. Salista löytyy Suomen itsenäisyyden ajan poliittisia vaikuttajia, Mannerheim, Paasikivi ja Kekkonen. Ei tosin juhlavina monumentaalisina teoksina, vaan Kekkonen kalamiehenä, Mannerheim kyllä jalustalla, mutta punanenäisenä kansanmiesten keskuudessa, ja Paasikivi viitteellisesti Ukri Merikannon veistoksessa Luottamus.

Aineen saliin on siirtynyt Börje Rajalinin (s.1933) suunnittelema uniikkityö Hopeahimmeli kaupungintalon tuulikaapista. Rajalin toimi Kalevala Korun pääsuunnittelijana. Hopeahimmeli voitti taideteollisuusnäyttelyssä Milanon Triennaalissa kultamitalin vuonna 1960. Teoksen lahjoitti Tornion kaupungille Tornion Kalevalaiset Naiset ry vuonna 1971 kaupungin viettäessä 350-vuotisjuhlavuottaan. Torniossa teos nimettiin uudelleen ja se sai nimekseen Rajan kimallus. Aineen taidemuseo on palauttanut teokselle sen alkuperäisen nimen.

Koivu ja karhu salissa on sekä kansalliseläimiä että kansalliskasveja. Laulujoutsen on kansallislintu. Suomen kansalliseläin karhu on Helena Junttilan eläin. Puut kuuluvat osana karhumyytteihin. Karhu on metsän valtias, itse metsä. Pohjimmiltaan karhumytologioiden pohjana on uskomus, että Karhu on elämän, kuoleman ja uudestisyntymisen ilmentymä, suuri Äiti. Raudaskoivu on Suomen kansallispuu. Riitta Helevän teos Aurinko tulee takaisin, on tehty tuohesta, hänen Juuret teoksissaan on sekä männyn että koivun juuria. H. Ahtela maalasi vuonna 1920 Rantakoivuja.

Yksi Suomi 100 teemoista on yhdessä. Aineen taidemuseossa yhdessä teema liittyy suomalaiskansalliseen kesätapahtumaan, juhannustansseihin. Juhannustanssit on tietysti myös Hannu Salaman kuuluisa romaani. Jaakko Heikkilän Elsa näyttää valmistautuvan tansseihin papiljotein, Markku Keräsen Sulhasmies astelee vielä pellolla, tosin valkoisessa paidassa. Dzamil Kamangerin teoksessa Chat nainen ja mies keskustelevat, chattailevat farsin kielellä.

Maan korvessa -sali esittelee mm. suomalaisia kansallismaisemia, mukana on Aavasaksa (ja Tornionjokilaakso) sekä Eeva-Liisa Isomaan että Andreas Skjöldebrandin ikuistamana, Koli Pekka Halosen maalauksessa ja Pallastunturi H. Ahtelan ikuistamana. Esillä on Suomen itsenäisyyden aikana tehtyjä suomalaisia maisemia.  Salissa on myös kooste vuonna 1917 maalatuista teoksista. Kansallisfilosofi J.V. Snellman Hugo Simbergin veistoksessa valvoo salin suomalaisuutta, olihan hän vaikutusvaltainen fennomaani 1800-luvulla ja vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja markan käyttöönottoon Suomessa.

Katriina Pietilä-Juntura

Museonjohtaja

Aineen taidemuseo

Katriina.pietila-juntura@tornio.fi

Puh. 040 554 9645

 

 

 

 

Aineen sali - sininen ja valkoinenKarhu ja koivu